Hauskat heijastimet

Hyvästit rumille mainosheijastimille näiden hauskempien myötä :)

Oma lempparini on tuo suloinen lepakko ja lepakoita olen saanut tehtailla eniten muillekin :)

Liila fleecetunika ja tuubihuivi

Toinen samanlainen setti syksyä varten kuin aiemmin tekemäni vihreä. Tällä kertaa liila fleecetunika sydänkuviolla ja piparkakkuhelmalla. Tämänkin kaveriksi neuloin sinisen tuubihuivin Novitan Kajo-langasta. Tekisi mieli tehdä näitä tunikoita vielä lisää, ehkäpä fiksuinta olisi tehdä seuraava isommassa koossa ensi kevättä ajatellen.

Ruutuvihkotunika

Eurokankaasta löytyi hauska kangas josta tuli mieleen ruutuvihko johon on piirrelty kuvia. Kangas ei ole kovin laadukkaan oloinen mutta hintakaan ei ollut paha joten ostin sitä sen verran että riittää yhden 130 cm tunikan etu- ja takakappaleeseen. Hihat Eurokankaan pikkuruutuisesta kankaasta.

Vihreä fleecetunika ja tuubihuivi

Miksikähän tätä nyt sanoisi, ei ole huppari kun ei ole huppua mutta syksyn ulkoiluun tarkoitettu vaate kuitenkin. Vihreää fleeceä koristeltuna pinkillä kruunulla, piparkakkureuna helmassa. Tämän kanssa käytettäväksi neuloin Novitan vihreästä Kajo-langasta tuubihuivin.


Huiviin meni yksi 100 g kerä, lanka 70 % akryyliä, 30 % villaa, kestää pesun 40 asteessa.

Tunika

Löysin kesäloman myötä kauan kadoksissa olleen ompeluinspiraation! Kangaskaapista löytyi useampi vuosi sitten ostettu maatilakuvioinen kangas jonka ostin aikoinaan pikkutytön mekkoa varten. Pikkutyttö on ehtinyt kasvaa jo ekaluokkalaiseksi joten mekkoa tästä kangaspätkästä ei enää saanut mutta 130 cm tunikaan se riitti.

Fleecepipoja

Viikonloppuna satoi ensilumi ja siitäpä sain kimmokkeen vihdoinkin ommella pitkään valmiiksi leikattuina olleet pipot käyttövalmiiksi asti. Vanhalla tutulla kaavalla kun oma eskarilainenkin tykkää vielä näistä "sarvipipoista". Lapsukaisen talvitakki on liila joten sai valita liiloista pipoista itselleen pari ja loput menee myyntiin.

Halloween 2015

Halloween oli ja meni, laitetaanpas nyt kuitenkin tännekin jotain siitä muistiin. Eskarilainen haluaa juhlia jollain tavalla joka ikistä kalenterissa olevaa juhlapäivää, joten hänen mielikseen koristeltiin vähän kotia halloweenhenkeen. Tulostin paperille mustia taloja, puita, haamuja yms. ja kiinnitin kaksipuoleisella teipillä Ikean valaisimeen. Tästä tuli niin hauska että valaisin nököttää edelleen tällaisena olohuoneessamme :) Appelsiinit koristelimme lapsen kanssa kurpitsatyyliin leikkaamalla suut ja silmät mustasta paperista. Lisäksi lapsi levitti ympäri kotia musta-oranssia serpentiiniä ja mustia ja oransseja ilmapalloja.

Halloweenasu piti toki saada myös, etenkin kun eskariinkin sai sellaisen pukea päälleen. Netin syövereistä oli jäänyt mieleeni helppotekoinen lepakkoviitta ja kotoa sattui löytymään sopivasti mustaa trikoota josta sen tein. Noidan hattu on kaupasta. Hattu ja viitta yhdistettiin mustaan paitaan, hameeseen ja sukkiksiin. Leikkasin valkoisesta huovasta vielä haamut jotka kiinnitin liimalla pinssipohjiin ja haamut paidan etumukseen. Poskiin vielä H&M:stä löytyneitä lepakko- ja hämähäkinseittitatuointeja. Kuvassa näkyvään kaupan lime-valkosuklaa-juustokakkun päälle pursotin suklaasta hämähäkinseittikuvion.

Kokeilin samaa viittaa ja hattua itsellenikin, tästä näkee paremmin tuon viitan mallin.

Vyölaukku

Tein jo jokunen vuosi sitten vähän modernimman vyölaukkupussukan, mutta Susannan työhuoneen vyölaukusta inspiroiduin tekemään itselleni kesällä vielä paremman version samalla tyylillä kuin Susannakin.

Kangas on nimeltään Naisten päivä ja sen on suunnitellut Marianne Valola. Tilasin kangasta muutamassa eri värissä jo talvella ja tein mustapohjaisesta kankaasta itselleni kaulaliinan. Kangas on kuviointinsa puolesta aika mielipiteitä jakava... ;) Joko sitä pidetään hauskana tai sille pöyristellään, itse tosin yllätyin siitä että jopa tuttavapiirini räväkämmät ihmiset vähintään kohottelivat kulmiaan kankaan kuosille. Kovin montaa hyväksyvää mielipidettä ei kuulunut ;) Minun huumoriini tämä kuitenkin uppoaa!

Vyölaukku on kooltaan 20 x 20 cm, vähän isompi kuin mitä tarkoitukseni oli tehdä. Sinne mahtuu kätevästi puhelin ja avaimet yms. pientä. Laukkua voi käyttää myös olkalaukkuna, mutta kätevin se on farkkujen vyölenkkeihin pujoteltuna.

Katariina-mekko

Aika suloinen tuli tästä Katariina-mekosta jonka tein 3-vuotiaalle Auroralle synttärilahjaksi! Aurora sai samanmallisen mekon (klik) jo vuosi sitten täyttäessään 2 vuotta, ja kyseinen mekko on kuulemma ollut ihan lemppari joten lupasin tehdä uuden saman mallisen :) Koska edellisessä mekossa oli jo vaaleanpunaisia kukkia, meinasin ensin tehdä tästä mekosta ihan toisen värisen, mutta lopulta otin kuitenkin varman päälle ja pääosaan pääsi vaaleanpunainen, tuo lähes jokaisen pikkutytön lempiväri :D Molemmat kankaat Eurokankaasta.

Mekko tehty Mekkotehtaan kaavalla kokoa 110/116, pituus kuitenkin koon 122/128 mukaan ja mekkoon tarvittavat kuminauhat koon 98/104 mukaan. Mekkotehtaan kaavat on mallia lyhyt ja leveä, ja kun oma lapseni taas on mallia pitkä ja laiha niin aina sovellan näitä kaavoja sen mukaan. Samoilla kaavoilla sitten tulee tehtyä lahjamekotkin.

Hedelmäinen tunika

Kesäksi tunika koossa 110 cm. Jälleen lempparimallini, jos helmaan lisää pituutta tämä toimii mekkona, lapsen kasvaessa ja helman käydessä lyhyemmäksi menee vielä pitkään paitana. Todella pitkäikäinen malli siis. Tällä kertaa kuitenkin tunikamittaisena.

Tunikan kanssa yhteensopiva huopainen mansikkapinni.

Pitkähihainen tunika

Välillä pitkähihaista versiota tunikasta, tämäkin kokoa 110 cm. Kankaat Eurokankaasta.

Hiuksissa huovasta tekemäni sudenkorentopinni.

Kesäinen tunika

 Eurokankaasta löytyi kivaa vähän paksumpaa kangasta. Tein siitä pelkän etuosan tähän tunikaan (koko 110 cm) ja hihat ja takaosa on hyvin ohutta ja kevyttä kangasta, jonkun kangaskaupan palalaarista ostin sitä vuosia sitten.

Tästä kankaasta saakin monenlaisia nappipompuloita, tässä ensimmäiset versiot.

Kissatunika

 Tästä lähtee kesään valmistautuminen! Tunika koossa 110 cm, kankaat Eurokankaasta.



Kiva leggingsien kanssa :)

Kankaissa siis kissoja vaaleanpunaisella ja valkoisella pohjalla.

Ja tietysti nappipompulat hiuksiin samasta kankaasta :)

Kettutyttö

Pitkästä aikaa tuli hinku ommella jotain, ja mielellään jotain nopeaa ja yksinkertaista. Teinpä sitten itselleni Eurokankaan kettutrikoosta hameen, ostin kankaan aikoinaan lapsen vaatteita varten. Mies tyrmäsi kyllä kankaan liian lapselliseksi aikuiselle, mutta onneksi tässä iässä voi laittaa päälleen ihan mitä haluaa välittämättä muiden mielipiteistä ;) Eli hame päätyy ihan julkiseen käyttöön! Hieman epätarkan kuvan otti 4-vuotias hovikuvaajani, salmiakkikossupullokin pääsi kivasti mukaan kuvaan.

Fleece-setti syksyyn

4-vuotta täyttävälle Hennalle meni lahjaksi tällainen venekaula-aukkoinen tummanliila "huppari" lempparimateriaalistani fleecestä. Rinnassa kruunu vaaleanliilasta fleecestä. Pipossa värit toisinpäin eli itse pipo vaaleanliila ja kruunu tummanliila.

Sopii hyvin syksyiseen ulkoiluun ja voi tietysti käyttää paitana sisälläkin jos oikein kylmä tulee.

Helman leikkasin piparkakkureunaiseksi. "Huppari" leikattu ilman kaavaa yhtenä kappaleena, kyseessä ns. kahden sauman paita. Trikoosta olen samalla tyylillä tehnyt sekä itselle että lapselle paitoja, tämä oli kokeellinen versio toimisiko tällaisena ulkoiluvaatteenakin paksummasta kankaasta ja ihan hyvin toimii. Seuraavaan versioon teen ehkä jotain pieniä parannuksia vielä. 

Vähän isompien tyttöjen Katariina-mekot

 

 

 Samaisiin häihin joihin tein itselleni tämän mekon ja morsiusneidoille nämä mekot, tein myös mekot ystäväni veljentytöille, 9-vuotiaille kaksosille. Niin kiireessä hääpäivä kuitenkin meni, etten muistanut ottaa kuvaa kaksosista mekot päällään, tässä nyt ne aionat kuvat minkä toisesta mekosta löysin.

 

Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä ihan toisenlaiset mekot, mutta lopulta päädyttiin tekemään Katariina-mekot. Omalle 4-vuotiaalleni olen tehnyt näitä mekkoja jo monia, mutta malli on tosi kiva vähän vanhemmallakin lapsella. Pari aikuisten koossa tehtyäkin olen nähnyt joissain blogeissa.

Ystäväni valitsi kankaat Eurokankaan valikoimista ja päätyi kesäisiin kukkakankaisiin joissa luonnonvalkoisella pohjalla kukkia, ajatuksena oli tehdä mekot jotka sopivat juhliin mutta joita voi kuitenkin pitää myös arkenakin juhlien jälkeen. Mekkojen etuosaan laitoin vielä pitsikangasta kivaksi yksityiskohdaksi.



Mielenkiintoinen projekti, sillä vaikka tytöt minulle tuttuja ovatkin, niin nämä mekot jouduin ompelemaan ilman yhden ainutta sovitusta, tytöt itsekin näkivät mekot vasta hääaamuna. Ja vaikka kaksosia ovatkin, ovat tytöt ruumiinrakenteeltaan ihan erilaisia eli mekoista ei voinut tehdä täysin saman kokoisia. Käytössäni oli sentään kaksosten vuotta vanhempi Susanna-sisko sovitusmallina, ja hän sitten arvioi minkä kokoinen mekko mahtuu siskoille :D Mitä pikaisesti ehdin juhlissa mekkoja nähdä, niin aika lailla kohdilleen koot menivät, toisen mekon hihojen kuminauhat olisivat voineet olla himpun verran tiukemmat. Tämä kuvassa oleva mekko meni täysin nappiin. Mekot tein isoimmalla kaavalla mikä Mekkotehdas-kirjassa tälle mekolle on, helmaa pidensin muistaakseni kymmenisen senttiä sillä kirjan kaavat on tosi lyhyitä.

  

Tekaisin vielä mekkokankaista tytöille pompulat, näissä näkyy vähän tarkemmin kankaan kuviointi, pieniä kukkasia. Toisessa mekossa kukkaset ovat siis vaaleanpunaisia, toisessa vaaleansinisiä.

Morsiusneidoille mekot

Ompelin ystäväni heinäkuisiin häihin 4- ja 10-vuotiaille morsiusneidoille mekot. Kuvassa toinen heistä, oma 4-vuotiaani omassa mekossaan. Tämä kuva on otettu vasta häiden jälkeen ja mekko on aika likainen mutta kuvassa ei onneksi näy ;)

Häiden teemaväri oli tumma liila, siitä mekkojen väri. Suunnittelimme morsiusneitojen puvut yhdessä ystäväni kanssa, minä tein ehdotuksia mutta hän sai tehdä päätökset siitä millaiset puvut morsiusneidoilleen haluaa. Kävimme ostamassa kankaat yhdessä Eurokankaasta, mekkojen yläosaan päätimme laittaa pitsiä koska morsiamen puvun yläosassakin sitä oli. Pitsin alla on tummanliila kangas. Mekkojen alaosaan löytyi juuri oikean sävyinen edullinen kangas jonka varsinainen oikea puoli oli kuitenkin oikein kiiltävä ja "halpiksen" oloinen, mutta nurja puoli sen sijaan mattasävyinen ja tyylikäs, niinpä päätimme käyttää kankaan nurjaa puolta. Mitään kaavaa en mekkoihin käyttänyt vaan leikkelin mekkojen osat suoraan kankaasta.

Lisäksi tein mekkoihin monikerroksiset alushameet tyllistä että saatiin kunnon prinsessamekot. Mekkojen helmoista tein muutaman sentin lyhyemmät kuin alushame, että alushameen tylli näkyi mekon helman alta. Molemmat tytöt ihastuivat mekkoihinsa, 4-vuotiaathan toki ovat juuri parhaassa prinsessa-iässä, mutta mukava oli kuunnella kuinka myös 10-vuotias ihasteli mekkoaan eikä olisi malttanut sovitusten jälkeen ottaa sitä pois päältään :)

Mekon selässä on pitsivetoketju, tuo taivaan lahja meille jotka inhoamme vetoketjun ompelua! Valkoinen vyötärönauha on irrallinen ja sen päät on kiinnitetty toisiinsa tarranauhalla.



Oman tyttöni hiukset ovat samanlaista laatua kuin minulla eli karheat ja luonnonkiharat, ja kun hänen hiuksensa ovat vielä toistaiseksi aika ohuet ja lyhyet, niitä ei saa oikein millään kuriin vaan sojottavat miten sattuu :D Mitään hienoja kampauksia niihin en alkanut siis edes yrittämään, vaan tein kuvassa näkyvän hiuspannan. Jostain kaupasta löytyi sattumalta juuri mekonvärinen liilalla pitsillä päällystetty panta ja siihen tein vaaleanliilasta satiininauhasta rusetin ja helmistä kukan keskelle rusettia. Tässä kuvassa näkyy paremmin myös tuo mekon pitsinen yläosa jonka alla liila kangas.



10-vuotiaan Susannan mekosta en ehtinyt ottaa kuvaa ennen häitä, mutta tällaisen kuvan sentään löysin tähän hätään hänen mekostaan hääkuvien joukosta.

Juhlamekko

Ompelin itselleni juhlamekon ystäväni häihin joissa olin kaasona. Minulla on usein tapana jättää asiat viime tippaan, ja ystäväni vitsailikin jo talvella patistellessaan toistuvasti minua hankkimaan puvun, että lopulta käy varmaan niin että ompelen oman mekkoni häitä edeltävänä yönä. Nooh, melkein niin pääsi käymäänkin ;D Toki aloitin mekon ompelemisen "jo" reilusti viikko ennen häitä, mutta täytyy myöntää että viimeiset silaukset tein häitä edeltävänä iltana ;)

 

Häiden teemaväri oli tumma liila, joten morsiamen toiveena oli että minulla olisi liila mekko. Ihan "liilaliilaa" mekkoa en halunnut mutta löysin Eurokankaasta juuri haluamanilaista luumunsävyistä kangasta. Lisäksi ompelin mekkoa varten muhkean tyllialushameen jonka helma on pidempi kuin itse mekon helma että tylli näkyy. Siihen nähden miten kiireessä mekon ompelin, siitä tuli kiva, tykkään itse!

 

Koska mekko valmistui lopullisesti niin myöhään, en tietenkään ehtinyt ottaa siitä valokuvia ennen juhlia, ja kun olin kaaso, niin koko päivä meni niin hujauksessa että en tosiaankaan ehtinyt tai edes muistanut ajatella oman mekkoni kuvaamista vaikka mieheni olikin juhlissa mukana ja olihan hänellä kamerakin mukana. No, juhlittua tuli aamuviiteen joten seuraavana päivänä mekko ei enää ollut kuvattavassa kunnossa (enkä minäkään) kun mekon rinnuksilla oli ties mitä iltapalaa ja juomaa jotka illan/yön tiimellyksissä olivat siihen päässeet roiskumaan :D Kuvaajana häissä toimi entinen työkaverini Janne Heinonen (voin todellakin suositella häntä jos kuvaajaa joku tarvitsee!), ja hänen ottamiensa kuvien joukosta löytyi kuvia joissa mekkokin näkyy.

Minulle tyypillistä hyvin monissa asioissa on se, että ryhtyessäni tekemään jotain, suunnitelma muuttuu ja muotoutuu matkan varrella ja lopputulos voi ollakin aivan erilainen kuin alkuperäinen visioni. Tämänkin mekon kohdalla kävi niin. Alunperin ajattelin ompelevani yksiolkaimisen mekon, mutta kun ompelemisen kanssa tuli hieman kiire, niin päädyin tekemään mekon samoilla kaavoilla kuin tämän aiemmin tekemäni rippijuhlamekon mutta tein siitä kokonaan olkaimettoman. Ja sain sitten jännittää pysyykö mekko päällä ;) No pysyihän se, mutta kyllä monista kuvista huomaa että yläosa on hieman valahtanut huonosti kun en ole muistanut koko ajan olla ryhdikkäästi vatsa-sisään-rinta-ulos ;) Lisäksi mekon sivussa on pitsivetoketju (taivaan lahja meille jotka vihaamme vetoketjun ompelemista!) ja totesin jo juhlapäivän aamuna että vetoketju harmillisesti hieman aukeaa helposti itsestään yläosasta, joten jatkossa vetoketjun yläpäähän kannattaa laittaa jonkunlainen hakanen.

 

Lisäksi mekkoon oli tarkoitus tulla morsiamen toiveesta samantyylisiä laskoksia kuin hänen hääpuvussaankin oli, mutta hylkäsin laskokset a) kiireen vuoksi, b) koska tajusin että laskokset vievät tosi paljon kangasta ja olin ostanut sitä siihen nähden liian hintsusti enkä jaksanut lähteä enää muutama päivä ennen häitä uudestaan kangaskauppaan, c) totesin että yksinkertainen mekko on enemmän minun tyyliseni.

Tässä vielä mekon kanssa käyttämäni itse tehdyt korut ja tuunattu laukku joista tarkemmin täällä. Kuvan panta ei sentään ollut minun vaan tyttäreni päässä ;)